Historia
Narva on erikoinen ja ainutlaatuinen kaupunki, missä vuosisatojen saatossa olivat vierekkäin kietoutuivat toisiinsa kulttuurit, kansat ja valtiot. Narvan erikoisuus johtuu sen sijainnista Idän ja Lännen rajamaissa.
1200-luvun alussa muodostui Narvajoen vasemmalle rannikkoalueelle asuttu paikka kaupankäynnin merkityksessä. Vuonna 1345 Narvalle myönnettiin kaupungin asema, joskin ensimmäinen kirjallinen tieto kaupungista on peräisin vuodelta 1240.
Jo vuosisatoja seisovat Narvajoen molemmalla puolella kaksi isoa linnoitusta: keskiaikainen ritarikunnan linnoitus Viron puolella ja joen toisella rannalla, Venäjän puolella, myöhemmin rakennettu Ivangorodin linnoitus. Tämä on Pohjois-Euroopassa ainutlaatuinen arkkitehtuurinen yhdistelmä - 1600-luvulta peräisin oleva klassinen linna torneine ja suojavyöhykkeineen ja venäläinen 1400-1600-luvun linnoitus. Tämä on ainoa paikka maailmassa, missä kaksi vihollisten linnoitusta sijaitsee näin lähellä toisiaan – vain nuolen ampumaetäisyydessä.
Narva on aina ollut rajakaupunkina sotatoimien syttyessä kaupunki-linnoituksena etuvartion asemassa. Vuosisatojen kuluessa kaupunki on ollut monien isäntien omistuksessa. Kaupunkia ovat hallinneet tanskalaiset, saksalaiset, ruotsalaiset, venäläiset, virolaiset. Narvaan ovat tiiviissä yhteydessä sellaiset henkilöt kuten tanskalainen kuningas Valdemar IV, ruotsalainen kuningas Kaarle XII, venäläinen tsaari Iivana Julma sekä Pietari I.
Narvan Taistelulla vuonna 1700 alkoi Pohjansota – ilmeisesti tämä on tunnetuin Narvaan liittyvä sotataistelu, missä ruotsalaisten sotajoukko nuoren kuninkaansa Kaarle XII johtamana saavutti voiton määrällisesti suurempia tsaari Pietari I:n sotajoukkoja vastaan. Neljä vuotta myöhemmin, vuonna 1704, Pietari I:n soturit kuitenkin valloittivat rynnäköllä Narvan linnan.
Kirjavasta sotahistoriallisesta taustastaan riippumatta Narva on tunnettu perinteisenä kansainvälisen kaupan keskuksena. Pitkin Narvajokea kulkevaa vesitietä käytettiin jo viikingien aikakautena. Kysymyksessä oli yksi kuuluisan Baltian – Välimeren jokitien haara, jota vanhavenäläisissä käsikirjoituksissa mainitaan ”Tienä Varjageista Kreikkaan”. Keskiaikaisella Narvalla oli tärkeä rooli Hansaliiton kauppajärjestelmässä. Narvan kukoistuskausi kauppakaupunkina oli 1600-luvulla, kun kaupunki kuului Ruotsin kuningaskuntaan. Narvan kautta tiet kulkivat Baltian mailta Venäjälle ja aina Persian ja Taka-Kaukasian asti.
Ruotsin vallan aikana rakennettiin Narvan keskustaan ainutlaatuinen arkkitehtuurikokoonpano. Rakennusten kivikatot, kauniisti muotoillut sisäänkäyntien koristeet, tuuliviirit antoivat vanhalle kaupungille juhlallisen ilmeen. Valitettavasti toisen maailmansodan aikana vanha Narva tuhottiin lähes kokonaan.
Nykypäivänä Narva on Viron kolmanneksi suurin kaupunki, tärkeä kulttuuri- ja matkailukeskus, jolla on hyvä teollisuuspotentiaali.
    |
