Narvan lähialueet

Narva-Jõesuu

Suomenlahden rannikolla, vain 12 kilometrin päässä Narvasta, sijaitsee pieni viihtyisä kylpyläkaupunki Narva-Jõesuu, joka on jo pitkään ollut yksi kauneimmista kesäloman viettopaikoista Virossa. Tänne lomailijat matkustivat Pietarista, Moskovasta, Krimista ja Kaukasiasta.  Tunnettujen Narva-Jõesuun vieraiden joukossa olivat taidemaalarit Repin, Shishkin, kirjailijat Leskov, Mamin-Sibirjak, runoilija Severjanin. Ranta ympäröivine metsäpuistoineen on hyvin säilynyt tämän päivän saakka.
Erinomainen balneologinen ilmasto, mäntymetsä, jopa 13 kilometrin pituinen merenranta kultaisella hienohiekalla, viileä puhdas Itämeren meri – tämä kaikki tekee Narva-Jõesuusta turisteille erittäin mielekkään paikan.

 
Laagna

Silmien edessä nousee satukaupunki maalauksellisen metsäjärven rannalla, jos käännytte Narva - Tallinna valtatieltä 12 km. kohdalla oikealle ja ajatte n. 800 metria.
Laagna hotelli on rakennettu v. 1994 ja renovoitu v. 2000. Hotelli koostuu erillisistä rakennuksista, missä on 30 kahden hengen huonettä, ravintola, disko-baari, konferentsisali ja pieni Vesipuisto 60 hengelle, saunat ja urheilukentät.
Vuona 2002 hotelli sai Eestin Tasavallan Presidentin palkinnon alueen kauniista kunnossapidosta. Vartioitu paikoitustilat ja parkkialueet tarjoavat jopa 60 vaunuauton ja lukuisien telttojen sijoitus mahdollisuuden.
Meren hiekkarantaan on matkaa noin 3 km, pääsee varustettun kävely-pyöräily poljun kautta. 


Shishkinin mänty
 
Otaksutaan, että venäläinen taidemaalari Ivan Shishkin työskenteli mielellään juuri täällä. Mäntyä kutsutaan myös suudelmien männyksi. Kansanuskomuksen mukaan rakastuneet, jotka suutelevat ensimmäistä kertaa tämän männyn alla, tulevat rakastamaan toisiaan aina ja ikuisesti.
 
Toila

 
Toilaa pidetään oikeutetusti yhtenä Suomenlahden helmenä.
Toilan ranta on toistumattoman kaunis. Rannalla näkyvät aaltojen hiomat dolomiittilaatat. Paikoittain ne muodostavat rannikolla pengermiä, toisaalla ne ovat kasaantuneet päällekkäin.
Mutta Toilan varsinaisena koristeena pidetään Orun puistoa. Toila-Oru puisto perustettiin 1800-luvun lopulla ja sitä on aikojen mittaan täydennetty monilla puulajeilla. Puiston keskeisellä puistotiellä kasvaa lehmuksia. Puistossa on runsaasti vaahteria ja hopeahaapoja. Puistossa luetteloidaan yhteensä 270 lajia pensaita ja puita. Istukkaita on tuotu Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Kaukoidästä.
Laakson oikealle puolelle, josta näkyy Suomenlahti, rakennutti huvilansa 1800-1900 luvun vaihteessa pietarilainen suurkauppias Grigori Jelissejev.  Tämä kauppias omisti huviloita myös Välimeren ääressä, Valkovenäjällä ja Krimissä. Mutta Toilaa hän piti kauneimpana kaikista paikoista. "Krim pienoiskuvassa",  - näin hänen aikalaisensa luonnehtivat Orun puistoa.
II maailmansodan vakavista sotatuhoista riippumatta Toila-Oru puisto on säilyttänyt lumousvoimansa nykypäivien saakka. Puiston maisema on korkeussuhteiltaan vaihteleva, siinä on entistetty ruusutarha, alppipuutarha sekä laululava, missä joka kesä järjestetään laulujuhlia ja ulkoilmaesityksiä. 
 
Pyhtitsän Jumalanäidin Nukkumisen nunnaluostari

Pyhtitsän nunnaluostari on ainoa toimiva ortodoksinen luostari Virossa.  Luostarin syntyhistoriaan liittyy yksi kaunis legenda. 1400-luvulla paikallisille paimenpojille ilmestyi mäessä montaa kertaa "Valoa tuova Neitsyt". Pian sen jälkeen löydettiin mäestä tammen juurelta Jumalanäidin Nukkumisen ikoni. Tämän tapahtuman kunniaksi asukkaat rakensivat Pyhtitsän mäelle, jota alettiin kutsua Jumalanäidin mäeksi, kappelin. Venäjän ortodoksinen kirkko päätti, että paikka on pyhä ja aloitti vuonna 1891 Jumalanäidin Nukkumisen nunnaluostarin
rakennustyöt.

Luostarin arkkitehtuuriseen kompleksiin kuuluvat viidellä vihreällä kupolilla luostarikirkko, nunnien puutalot, koulu, vanhainkoti ja sairaala, pyhiinvaeltajien hotelli, hautausmaa ja pyhä lähde, jolla otaksutaan olevan parantava vaikutus.  Jokainen tutustumiskäynti päättyy vuodenajasta riippumatta lähteessä kylpemisellä. Nunnat tekevät kaikki työt luostarissa itse. He maalaavat ikoneja, sitovat kirjoja, tekevät koruompeleita, viljelevät vihanneksia, kasvattavat mehiläisiä.

Tervetuloa Narvaan!